Peli-intoni Mäkelillä lähti lomailemaan, joten en jaksa tehdä uusia osia. Minulla on kuitenkin uusi legacy, tai sellainen kummallinen legacyn ja yhden toisen haasteen yhdistelmä, joka löytyy osoitteesta Medisim.vuodatus.net

Tässä osassa kuvat sekoilevat itsensä harmaiksi, ja niitä on täällä viisi kappaletta. Sitten Sims ei ehtinyt tallentaa yhdessä vaiheessa ennen kuin otin ulkoisen kiintolevyn irti seinästä, joten se nalle, jonka Minna yhdessä vaiheessa ompeli, ei ole nykyään tuon näköinen. Ommelkoon uuden.

Mäkelän perhe on ärsyttävä, kun he alkavat tehdä jotakin, esimerkiksi pelaamaan The Sims 3 :a tai kuntoilemaan kuntopyörällä, he tekevät sitä niin kauan, että pari tarvetta ovat ihan punaisella, ja sitten alkavat valittaa. Ärsyttävää.

Heini alkaa lukea äitinsä kirjaa, joka ei häntä pahemmin kiinnosta.
- Saippuaroskaa... pah.

Heini soittaa huvikseen sähkökitaraa, jonka osti ties millä rahoilla, ja saa luovuudesta Taidetähti - stipendin, 750 simoleonia.

Jaksaakohan Mika hymyillä vielä koulupäivän jälkeenkin?


Heini tutkii naapurustoa teleskoopilla, mutta salama iskee siihen! Hän ehtii pois alta, kun teleskooppi syttyy tuleen, mutta miten käy vanhan teleskoopin?

Miksi te oikein sammutatte jo sateen sammuttamaa teleskooppia ja yskitte kuin viimeistä päivää? Nämä tässä sammuttivat tuota teleskooppia varmaan puoli simtuntia...

Mutta mitä ihmettä? Miksi Joonas retkottaa autotien vieressä? Varmaan siksi, että hän valvoi balettitangon vieressä aamuviiteen, sitten valitti nälkää, hygieniaa, energiaa ja ties mitä, enkä ehtinyt hoitaa muuta kuin rakon, hygienian, sosiaalisuuden ja energia sitten töiden jälkeen oli punaisilla.

Joonas herää auringonpaisteeseen.
- Miksi selkääni särkee ja käteni tuntuvat heikoilta... johtuuko se pyörtymisestä vai...? Joonas miettii.

Aivan! Joonas vanheni valkotukkaiseksi vanhukseksi, ja työpuvusta tuli hänen arkiasunsa... No ihan nätti, näyttää ankarammalta kuin nuoruudessaan.

- Laita vielä fysiikassa viitteeksi se, että molekyylin atomien välissä on aina kovalenttinen sidos. Ja sitten vielä, että atomi voi muodostaa useampia sidoksia kuin yhden ja kun..., Heini yrittää neuvoa Mikaa ylihelpoissa ala-asteen fysiikanläksyissä.
- Ainevihko loppu noiden viitteiden takia, sorry! Mika huomauttaa.

Mitä ihmettä! Mikakin on alkanut dataamaan öisin energian äärirajaan saakka! Heti pois koneelta!

Miksi täällä on kissankamppeita? Eihän Mäkelöillä ole kissaa?

Nyt on! Mäkelät adoptoivat pienen, oranssinvärisen kissan, joka saa nimekseen Aprikoosi. Pysytkin oranssina...

- Meillä ei ole täällä enää tilaa. Ja entäs sitten kun teidän lapset kasvavat? Joonas miettii ruokapöydässä.
- Vain yksi meistä on perijä, mutta kaikki eivät edes mahdu ruokapöytään! Pakko muuttaa, Heini sanoo.
( Totta, kaikki eivät edes mahtuneet kuvaan)

Tämä symmetriahirviö siis on Mäkelien uusi talo, ja se maksoi kaikkiaan päälle kuusikymmentätuhatta. Rahaa jäi vain kolmetuhatta, ja niillä ostettiin auto ja sisustettiin huone Mikalle, jonka ennen muuttoa unohdin tehdä.

Tässä on talo takaa, vaikka yksi puu on jo myytykin rahapulan takia. Ihan nätti, mutta kauankohan tilaa riittää?

Ja tämä valkoinen kottero on auto, johon rahat hädin tuskin riittivät. Kaikkein huonoin auto, rasittavaa. Ja Joonas kohta menettää tavoitepisteitä kun myyn sen! Ääh..

Heini piirtää vieläkin, tuota iänikuista suihkulähdettä. No on se ihan kaunis, mutta aina suihkulähde? Miksei vaikka .. ööh.. avaruusalusta?? Se sopisi Heinin tyyliin paremmin.

Tämä on ihan turha kuva, mutta Joonaksen ruskea yöpuku on huvittava, kun vahingossa joskus voi katsoa, että hän on alasti. Varsinkin sensuurista.

- Heinistä tulee muka perijä, äiti? Eihän tollanen pinko voi saada mitään miestä... Mä voisin saada miehen, mulla on ees meikkiä! Ja ajatelkaa, Heinihän sais ihan rumia lapsia ja ..., Vera puhuu äidilleen, mutta ei kerkeä jatkamaan kun Heinillä on jo jalka hänen vatsassaan.

Tässä se puhuttu nalle sitten on. Sillä nykyisellä nallella on vino silmä, joten Minnan pitää todellakin ommella uusi. En vain jaksa käynnistää simsiä..

No mutta Minna...? Miksi Minna tekee tuollaisesta kangasneliöstä, kun käskin hänet tekemään verhoja! Aika lyhyet verhot, sanoisin. Sellaisia ei ikkunoille pistetä!

Mika kokee ensirakkautensa vanhempiensa patjasta, hän hyppii sängyllä iltakahdeksasta aamukahteen.
Tiesittekö muuten, että juuri sängyllä tai sohvalla pomppiminen on kätevä tapa väsyttää simejä?

Heini opettaa äitiään luovuudessa, sillä Minna tarvitsee urallaan luovuutta mutta sosiaalisuus on niin huono, ettei hän halua opiskella. Siispä tässä nousee taito ja sosiaalisuus yhtä aikaa, Heini paasaa kyllä aika kovaan ääneen, miten tuostakin voi oppia?

En tiedä koska tämä tapahtui, mutta Mika sai tehtyä ensimmäisen onnistuneen muffinsinsa! Kaikki muut ovat palaneet, ihan jokainen kerta.

Tässä nämä harmaat kuvat sitten alkavatkin. Kuvassa on kasvanut Aprikoosi, josta tuli tummanruskea, ja vaihdoin turkin värin takaisin oranssiksi.

Tässä on adoptoitu Kiivi, tummanruskea sekin, naaras, joten ehkä Kiivi ja Aprikoosi voisivat saada pentuja. En ymmärrä, miksi tuo autotien viiva on noin tumma.

Tässä on Veran läskyjä raateleva Kiivi, ja ilmassa lentelee läksyjen kappaleita. Kiivi ei kuitenkaan saa läksyjä revittyä, ärsyttävää.

Tässä luonnoksessa on Minna luonnospöydän ääressä, ja tuossa luonnospöydällä on LUONNOS HEINISTÄ. Huomaatteko?

Tässä Mika on kasvanut maastohousuiseksi nuorisoksi, joka hän ei ehdi olla kauaa, kun siskot raahaavat hänet yliopistoon.
- Hei, mä haluan olla nuori hetken!
- Ei käy! Vera, Sara ja Heini tiuskaisevat yhteen ääneen.

Mitenkähän saisin näistä osista hauskempia? No kuitenkin, seuraavassa Mäkelän toinen sukupolvi on yliopistossa.

Nämä otsikot ovat aika huonoja. No ei se haittaa. Tässäkin huumori on aika tökkivää ja... Äh, jätetään alkumössöilyt.

Vaikka Minnasta olikin tullut vanhus, hän opetti Mikaa silti innolla. Mikan ensimmäisestä sanasta ei tosin ole varmuutta.
- Sano äiti. Äi-ti. Sano äi, Minna yrittää.
- Mmämm.. mumma..mm .. ää.., Mika mumisee.
- Sano sitten ti. Minulta menee hermot!
- Miulltlt.. Mu.. mullm... mummlloo.., Mika jokeltaa epäselvästi.
- Mummjo!! Mika huutaa yhtäkkiä.
- Ei en minä ole mummo! Olen vain vanha! Äi-ti! ÄITI! Minna kiljuu.
Heini tekee useasti siskojensa läksyjä, joka repii hänen hermojaan. "Oikeutuksena" eli osin siskojen rahoilla hän ostaa itselleen television, että jaksaisi paremmin.
- Nääh.. Tylsiä tehtäviä. Toistoa, toistoa, toistoa. Junnausta. Ärsyttävää.

- Vera muuten, sano Saralle, että te teette meidän kaikkien läksyt tänään ja huomenna, mä tein teidän koko lapsuusajan teidän läksyt, Heini syyttää. Vera kohauttaa olkiaan ja syytää hommat Saran harteille koulussa sanoen, että Heini käski Saran tehdä läksyt. Esikoista totellaan.

Ensimmäistä kertaa Heinin elämässä tarmonaattorin käyttö epäonnistuu! Heinin energia, hygienia, mukavuus, nälkä, rakko ja hupi ovat aivan pohjassa. Joonas sattuu paikalle katsomaan, kun Heini sopertaa jotain pesusienistä.

Joonas ajatteli saarnata Heinille, miten pahalta tämä haisee, mutta Heini pyörtyy nurmikolle. Joonas ei tee elettäkään auttaakseen jotenkin, vaan istuu nurmelle Heinin viereen odottamaan, että hän heräisi.
(Tästä ilmenee Mäkelän perheen auttavaisuus ja sympatia)

Minna innostuu ompelemaan ja tekee enimmäkseen patalappuja. Niistä saa pienen voiton kun tekee niitä ostotilassa, ja ehkä hän oppii tekemään vaatteitakin.

Aamulla Heini nousee, aloittaa nopeasti voipuneella äänellä selittämään isälleen jotakin saaristojen pinnanmuodoista ja mikropiireistä sekä niiden yhdistämisen talousvoittoisuudesta, ja juuri kun Joonas yrittää sanoa jotain, Heini lyyhistyy nurmikolle.
- Yhyy! En ehtinyt saarnata hänelle haisevuudesta! Joonas itkee.


Joonaksella on sattumalta sosiaalisuus pohjassa, kun Viikatemies tulee vierailemaan asia Heiniä koskien.
Joonas heittäytyy Viikatemiehen jalkoihin (olemattomiin sellaisiin) ja alkaa nyyhkyttää:
- Yähähähä! Sääli vähän! Minun sosiaalisuuteni on huono! Leiki kanssani! Leikiii-iiii-iiii-iiiihiihiii! Joonas parkuu.
- No tämän kerran, Viikatemies rahisee ja katsoo Joonasta olemattomilla silmillään odottavasti.
- Nooh.. Mennään sellaista peliä, että sinä laitat jotain toiseen käteesi ja sitten minä arvaan, kummassa kädessä se on! Joonas keksii.
- Mutta minulla ei ole mitään mitä laittaa käteen, Viikatemies rohisee matalasti.
- Paitsi että... Minulla on tässä tyttäresi sielu, sillä voidaan pelata, hän keksii. Viikatemies laittaa sielun toiseen käteensä ja laittaa kätensä selän taakse. Sitten hän ottaa ne pois.
- Öööh..., Joonas miettii.

Joonas arvaa oikein, Viikatemies avaa nyrkin, jossa Heinin sielu on.
- Wuhuu! Sosiaalisuuteni kasvoi kohisten! Minä voitiin! Joonas huutaa.
- Hmrr.. Saatkin tämän sielun takaisin, Viikatemies lupaa. Heini herätetään siis eloon. Ei tainnut Joonaksella hyvä päivä olla, kun tuollalailla sekoiltiin.

Kaikkien yllätykseksi Vera opettaa Mikan kävelemään. Minna kyllä teki työstä suurimman osan, mutta silti..

Heini keräsi mekaniikkataitoa, ja sai siitä tasolla kahdeksan stipendin. Se oli kai värkkäilyharrastus stipendi tai jotain, mutta aivan sama. Molemmat kaksoset saivat Simakatemian stipendin ja tanssi-stipendin. En jaksanut laskea, kuinka paljon kaikilla on yhteensä, kai jotain... 6000 simoleonia.

Vaikka Minna olikin reilusti vanhempi kuin Joonas, he nukkuivat silti yhä sylikkäin.
- Joonas. Minä kuolen kohta, Minna mumisee öisin.

Yhtäkkiä Heini kiinnostuu isänsä piirtopöydästä. Hän piirtää kuvan kuntolaitteesta, onhan kuntoilu hänen mieliharrastuksensa. Tulikin tässä mieleen, Heini ei ole harrastanut kuntoilua pitkään aikaan.

Mika kasvaa siskojen painostuksesta päivää aikaisemmin lapseksi, hänellä on kuvassa armeijahaalari päällä. Mitään ulkonäönvaihdosta ei tarvita, tuo saa kelvata.

Mikan lapsuuden alkuvaiheilla hänellä on nukketalo, jolla hän leikkii.
- "Minä en pidä sinusta", Mika laittaa toisen nukkemiehen sanomaan.
- "Minäkään en pidä sinusta", Mika jatkaa ja laittaa nuket tappelemaan keskenään.
- "By the power of science!" Mun naisnukkeni keskittää nukketalon massakeskittymään plasmavoimaa, ja..., Heini keksii, kun leikki on hänestä liian tylsää.

- Ja plasmasta materialisoituu magneettikentän avulla jättimäinen tuligodzilla joka polkee nukketalon maanrakoon! poikamainen Heini jatkaa ja ruttaa nukketalon jalallaan. Mika ei sure kauan, kun hänelle ostetaan vaatekaappi ja leluhella nukkekodin tilalle.

- Mitä nyt, äiti? Nyt on keskiyö! hämmentynyt Heini sanoo kun Minna tulee yöllä hänen huoneeseensa.
- Tunnen että kuolen. En ole elänyt tarpeeksi hyvin ja kuolen varmaan pian vanhuuteen. Tässä sinulle siis lahja, etten vie niitäkin mukanani. Sinusta varmaan tulee perijä... Elämäneliksiiriä, kirjoittamani kirja ja...(, tässä kohdassa Minna purskahtaa tunteikkaaseen itkuun,) vanhoja ruoanlaitto - ja elokuva, - sekä kirjallisuuslehtiä! Minna nyyhkyttää.

Veralle ja Heinille tulee pakkomielteitä uudistaa ulkonäköä, kun Vera haluaa poikaystävän ja Minnan likinäköisyys periytyy Heinille.
Vera vaihtaa valkoiseen pieneen mekkoon, ja lakkiin sekä vapaisiin hiuksiin ja meikkaa itseään. Sen jälkeen hän alkaa opetella hurmaamista.
Heini vaihtaa valkoiseen paitaan, farkkuihin ja kirjavaan kaulaliinaan, ostaa silmälasit ja vapauttaa hiuksensa saparoilta. Harmi, ne näyttivät kivoilta, mutta silmälasien kanssa eivät.

Tämä osa oli hiukan normaalia pidempi, siinä oli tasan parikymmentä kuvaa. Ennakolta viimeistään seitsemännessä osassa lapset menevät yliopistoon...

Nyt muistin säätää kamera-asetukset korkeammalle. Nyt ainakin pitäisi näyttää paremmalta.

Heini huomaa innostuvansa kuntoilusta, ja siitä tulee hänen mieliharrastuksiaan. Koulun jälkeen tarmonaattoriin, sitten läksyt ja sitten kuntopyörälle. Siinä ollaankin sitten kauan.

- Ehh.. Äiti? Sä olet istunut siinä jo tuntikausia, miksi sä teet noin? Heini ihmettelee.
- Hys! Etkö tiedä miten vaarallista sikiölle on tehdä jotakin?? Istun tässä niin kauan kuin se syntyy, etten vahingoita sitä tekemisilläni. Enkä vahingoita itseänikään, Minna selittää hymisten.

The monkey sees, the monkey does.

Joku sim kävi kaatamassa Mäkelien roskapöntön, oli syy mikä tahansa, ja nyt Sara on hyvin stressaantunut torakoiden näkemisestä.

Sitten jossakin vaiheessa Minnan synnytys alkaa. Ohikulkeva Jonne kotala, jonka kanssa Minnalla joskus oli jotakin, tulee katsomaan.
- Ei, ei ei! Lapsi! Ei! Tämä ei ole minun vikani, Minna! Minä en tehnyt mitään! Minä vain flirttailin sinulle! Ei ei ei! Ei elatusmaksuja! Ei lasta! Iaaahh! Jonne huutaa itku kurkussa ja juoksee pois.

Minna synnyttää sateessa pojan, jolle hän antaa nimen Mika. Nimeä Sade ei voinut antaa, koska poika ei ollut tyttö.
- Voi pieni poika... ainoa poika.. pieni poika..., Minna höpisee.

- Äiti, äiti! Mä ja Vera saatiin kympin todistukset! Sara tulee hihkumaan koulun jälkeen.
- Niin koska mä tein teidän läksyt.., sivustalla läksyjä tekevä Heini mutisee.

Kun vanhemmat ovat aivan rättiväsyneitä ja puolikuolleina sängyssä, Heini ottaa Mikan hoitaakseen.
- Voinhan minä nuo vaipat vaihtaa, Miksu, mutta menen voisin mennä ajamaan kuntopyörällä... Pärjäätkö tuossa lattialla pari päivää, jos menen...?

Minna tuntee vanhentuvansa kohisten, ja että tilaisuus on vielä käytettävä ennen kuin hän rupsahtaisi. Hän siis kutsuu Jonnen kylään ja alkaa flirttailla kuin viimeistä päivää, sananmukaisesti.
- Mm.. Heini, menisitkö yläkertaan .. tekemään vähän läksyjä?

Mika kasvaa piakkoin lystikkääksi haalaripukuiseksi pojaksi. ...?! Taas samanlainen luonne kuin Heinillä? Ja Veralla? Hullua! Mitä klooneja nämä lapset oikein ovat, vai onko vanhempien perimä niin yksitoikkoinen??

Kaksoset kasvavat pian nuoriksi, ihan hyvännäköisiä molemmat.
Vera sai nautintotavoitteen, mieltymyksinä olivat ainakin karismaattisuus, jokin, inhokkina mustat hiukset.
Sara sai suosiotavoitteen, mieltymyksenä loogisuus ja juhla-asut, inhokkina korut.
Veran vaatteet ovat kamalammat kuin Saran, jälleen.

Minna vanhentuu kun kaikilla alkaa olla tila vähissä. Hän näyttää heikolta ja pahasti rupsahtaneelta. Ainakin kuvassa hän on kumaraselkäinen ja lannistuneen näköinen. Hän ei edes hymyile.
- Nhaa.. voi selkääni.. Tästäkö se vanhuus alkaa..? hän narisee itsekseen.

Tässäkin kuvanlaatu huono, mutta se loppuu tähän. Hauskaa.


Vera ja Sara kasvoivat taaperoiksi. Vera kasvoi tietenkin ensin, ruskeatukkainen ja tummaihoinen tyttö kuten siskonsa ja isänss... Siis ruskeatukkainen ja tummaihoinen tyttö kuten siskonsa, ei isä ole tyttö(hups)! Se hänessä on outoa, että hänellä on täsmälleen samanlainen luonne kuin Heinilläkin! Sara kasvoi hieman jykeväleukaisen näköisenä, ruskeatukkaisena, ja luonteeksi määräytyi seuraava:
Sottaisa/Siisti 6, Ujo/Menevä 5, Laiska/Toimelias 8, Ujo/Menevä 3, Marisija/Kiltti 3. Vain kaksi pistettä enemmän kiltteyttä kuin siskoillaan, eikä mistään täysiä pisteitä, yhteensä vain 25, siskoillaan 33. Ei yhtä paljon luonnetta, mutta tavoitteet ja ulkonäköhän sen perijän ratkaisee...

Mitähän kamalaa Janus Goottila mahtaa puuhata Kaunialassa? Oli mitä oli, Minna saa hänet siitä usein kiinni. Minnan ilmeestä päätellen se on jotakin hävettävän kamalan hirveää! (Ja siitä päätellen, että Janus itse tuli tönimään Minnaa näiden välikohtausten jälkeen)

Yksi talvipäivä oli ainutlaatuinen, kun lunta satoi niin paljon, ettei Heinin tarvitsemennä kouluun!
- Pääh.. Tylsää..., Heinin mielestä, joka on tehnyt kotitehtävänsä jo viime yönä. Se päivä kuluu sitten pitkäveteisesti paleltumiseen ja harmaaksi muuttumiseen ja tulemiseen takaisin ulos ja vakoillen Simlandian sotilastukikohtia.
- Mitä? Noin helposti läpäistävä turvajärjestelmä? superälykkö-Heini älähtää tutkiessaan tukikohtia.

Sitten Sara ja Vera kasvavat lapsiksi. Vera on tuolla taempana, eikä häntä saanut mukaan kuvaan. Sarasta tuli hiukkasen nätimpi, vaikka kasvonpiirteistä ei voi sanoa sitä, sillä Vera pukeutui epähuomiossa keijukaisen vaatteisiin! Vera! Nyt käyttäydyt kuin kunnon kaksoissisar ainakin ja pukeudut samaan mekkoon kuin Sarakin!

Heini sai kympin koulussa! Hienoa! Täydet logiikkapisteet varmaan vaikuttivat tulokseen omalta osaltaan, mutta piti Heininkin tehdä töitä!
- Ja nyt läksyt! koulunarkomaani Heini hihkaisee.

Aamuvarhaisella pitkän yön jälkeen Joonas herää äkkiä.
- Minna! Tule Minna! Herätys! Tänään on Heinin syntymäpäivä emmekä ole tehneet mitään! Herää, Minna!

Syntymäpäiväkakku ehditään hankkia, mutta kuitenkin Heini menee puhaltamaan kynttilät koulun jälkeen kun kaikki ovat ihan puoliunessa. Heinistä tulee kaunis saparopää, jolla on musta pusero, repaleiset farkkushortsit ja verkkosukkahousut. Ei pahemman näköinen, mutta pitää niitä vaatteita joskus ostaa. Elämäntavoitteeksi tulee Tieto, joka sopii Heinille todella hyvin.. ja sitten elämäntoive.. HÄH? Maailmankuulu balettitanssija? Heini kulta, sinulla on logiikasta täydet muttei kuntoa yhtään, miten voit haluta tällaista? Ethän ole edes kiinnostunut musiikista!
 
Yllätyksekseen (tällä kertaa super hyper yllätyksekseen) Minna huomaa olevansa raskaana.
- Mitä? Minun iässäni? Voi ihanaa, yksi pieni pumpulipallo lisää.. Jollei taas kaksosia, Minna hihkuu.

Heini on hyvin tietoinen raskaudesta ja nyt tylsistynyt.
- Äiti haluaa, että mennään kaikki yhtä aikaa yliopistoon, ja minun tarvitsee odottaa siskoja ja sitten vielä sitä lasta, jonka äiti synnyttää! Pirullista, pitää tuhlata arvokkaita tavoitepisteitä elämäneliksiiriin! Heini miettii itsekseen. Hän hakee samalla yliopistosta stipendejä, joka ei vie kauaa ja ketuttaa Heiniä vielä enemmän, mutta hän saa sentään 1750 simoleonia stipendejä, tuhat Simakatemialta hyvistä arvosanoista, seitsemänsataaviisikymmentä Will Wrightin Neronleimaus - apurahana korkeasta logiikkatasosta. Sitten vain odottamaan yliopistoaikoja...